Teemat

VÄLITTÄMINEN LUO TURVALLISEN JA TASAPAINOISEN HELSINGIN

Helsinki on kasvava ja monimuotoinen kaupunki, jossa jokaisella asukkaalla tulisi olla mahdollisuus elää turvallisesti ja tasapainoisesti. Tämä ei synny itsestään, vaan vaatii määrätietoista politiikkaa, jossa välittäminen on keskiössä. Kun huolehdimme toinen toisistamme, rakennamme samalla turvallista ja tasapainoista Helsinkiä, jossa kaikki voivat kukoistaa.

Välittävä Helsinki – yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa

Välittäminen tarkoittaa konkreettisia tekoja, joilla varmistetaan, että jokainen helsinkiläinen saa tarvitsemansa tuen. Kaupungin tulee panostaa sosiaalipalveluihin, mielenterveystyöhön ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kun jokainen asukas tuntee olevansa osa yhteisöä, myös kaupungin elinvoima vahvistuu. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on taattava riittävät resurssit, jotta lapset ja nuoret saavat hyvän alun elämälleen. Vanhustenhoidon ja terveyspalveluiden kehittäminen on myös osa välittämistä – Helsingissä ei saa olla ketään, joka jää yksin tai ilman tarvitsemaansa apua.

Turvallinen Helsinki – ennaltaehkäisy ja yhteisön voima

Turvallisuus syntyy oikeudenmukaisuudesta, hyvinvoinnista ja yhteisön vahvuudesta. On tärkeää panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten nuorisotyöhön, kaupunkiturvallisuuteen ja asuinalueiden viihtyisyyteen. Poliisin ja muiden turvallisuustoimijoiden resurssit on turvattava, mutta yhtä tärkeää on varmistaa, ettei kukaan joudu rikosten tai turvattomuuden kierteeseen. Kun kaupungissa on riittävästi mahdollisuuksia opiskeluun, työhön ja harrastuksiin, ehkäisemme syrjäytymistä ja vähennämme turvattomuuden tunnetta.

Tasapainoinen Helsinki – kestävää kasvua ja yhdenvertaisuutta

Tasapainoinen kaupunki on paikka, jossa talous, ympäristö ja asukkaiden hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Kaupunkisuunnittelun on tuettava elävää, monimuotoista Helsinkiä, jossa kaikki voivat asua ja elää kohtuuhintaisesti. Joukkoliikenteen ja viheralueiden kehittäminen ovat avainasemassa, jotta kaupunki pysyy saavutettavana ja viihtyisänä. Samalla on varmistettava, että yritykset ja elinkeinoelämä voivat menestyä ja tarjota työpaikkoja helsinkiläisille.

Välittäminen yhdistää turvallisuuden ja tasapainon

Kun Helsinkiä kehitetään välittämisen periaatteella, syntyy turvallinen ja tasapainoinen kaupunki. Jokaisella tulee olla mahdollisuus elää arvokkaasti, tuntea olonsa turvalliseksi ja osallistua yhteiskuntaan. Poliittisilla päätöksillä voimme luoda Helsinkiä, jossa ei ainoastaan selviydytä, vaan jossa jokainen voi menestyä ja elää hyvää elämää.

Välittäminen ei ole pelkkää puhetta – se on tekoja, jotka tekevät Helsingistä paremman paikan meille kaikille.

Päivi Meros, Helsinki

VARHAISKASVATUS ON KOKO YHTEISKUNNAN PERUSTA

Varhaiskasvatus on paljon enemmän kuin vain paikka, jossa lapset viettävät päivänsä vanhempien ollessa töissä. Se on elintärkeä osa lapsen kehitystä, mutta samalla myös merkittävä tekijä lapsiperheiden hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Kun varhaiskasvatus toimii hyvin, se tukee koko yhteiskunnan kestävyyttä ja toimivuutta.

Meillä on ollut suuri onni, sillä lapsemme on saanut erinomaisen päivähoitopaikan, jossa on osaava henkilökunta ja riittävät resurssit. Tämä on tuonut turvallisuuden tunnetta koko perheellemme. Kun tietää, että lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta, voi vanhempana keskittyä työntekoon ja arjen muihin haasteisiin ilman jatkuvaa huolta lapsen hyvinvoinnista.

Hyvä varhaiskasvatus antaa lapsille vahvan pohjan oppimiselle ja sosiaalisille taidoille. Se tukee tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä jo varhaisessa vaiheessa. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa koulutuksen, työelämän ja hyvinvoivan yhteiskunnan muodossa.

On tärkeää, että varhaiskasvatuksen resurssit turvataan kaikille lapsille riippumatta perheen taustasta tai asuinpaikasta. Riittävä henkilöstö, asianmukaiset tilat ja lapsen tarpeet huomioiva pedagogiikka takaavat sen, että jokainen lapsi saa parhaan mahdollisen alun elämälleen. Samalla tämä tukee perheiden jaksamista ja työssäkäyvien vanhempien hyvinvointia.

Hyvin toimiva varhaiskasvatus on siis yksi yhteiskunnan kulmakivistä. Sen merkitys ulottuu yksittäisten perheiden arjesta aina koko kansantalouteen ja yhteiskunnan vakauteen asti. Laadukas varhaiskasvatus ei ole vain kulu, vaan välttämätön investointi tulevaisuuteen.

Helsinkiläisenä koen vahvasti, että rakkaan kaupunkimme tulevaisuuden näkökulmasta kaikki panostukset varhaiskasvatukseen ovat äärimmäisen tärkeitä.

Päivi Meros, Helsinki

TURVALLINEN HELSINKI VAATII TEKOJA – ENNALTAEHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS AVAINASEMASSA

Viime aikoina mediassa on nostettu esiin huolestuttavia tapauksia, joissa nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat lisääntyneet Helsingissä. Esimerkiksi alle 15-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Linkki: Yle.fi uutiseen “Lasten tekemien ryöstöjen ja pahoinpitelyjen määrä jatkaa kasvuaan”

Nämä tapahtumat ovat herättäneet keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa ja lisänneet turvattomuuden tunnetta erityisesti tietyillä alueilla.

Helsingin eri kaupunginosien välillä on myös merkittäviä eroja siinä, kuinka turvallisiksi asukkaat kokevat asuinalueensa. Helsingin kaupungin keräämien tietojen mukaan (linkki: kaupunkitieto.hel.fi) joillakin alueilla jopa joka kolmas asukas kokee olonsa turvattomaksi myöhään viikonloppuiltaisin, kun taas toisaalla vain muutama prosentti tuntee näin.

Nämä alueelliset erot vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin ja voivat ohjata muuttopäätöksiä, erityisesti lapsiperheiden kohdalla.

Turvallisuustilanteen parantamiseksi Helsingissä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavia, poliittisia päätöksia vaativia toimenpiteitä:

1. Ennaltaehkäisevät nuorisopalvelut: Panostamalla nuorten harrastusmahdollisuuksiin, mielenterveyspalveluihin ja sosiaaliseen tukeen voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja rikollista käyttäytymistä.

2. Poliisin näkyvyyden lisääminen: Lisäämällä poliisipartioiden läsnäoloa erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin voidaan lisätä asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja ennaltaehkäistä rikoksia.

3. Alueiden kehittäminen: Parantamalla valaistusta, siisteyttä ja yleistä viihtyisyyttä voidaan tehdä asuinalueista turvallisempia ja houkuttelevampia.

4. Yhteisöllisyyden vahvistaminen: Kannustamalla asukkaita osallistumaan paikallisiin tapahtumiin ja naapuruusverkostoihin voidaan lisätä yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

On tärkeää, että kaupungin päättäjät ottavat nämä haasteet vakavasti ja ryhtyvät toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi. Yhteistyö viranomaisten, järjestöjen ja asukkaiden kesken on avainasemassa turvallisen ja viihtyisän Helsingin rakentamisessa.

Päivi Meros, Helsinki